HIV lähti tähän kauteen suurin odotuksin. Dynamolta lanseerattu tähtikuvio muuttui italialaiselta polkupyörämerkiltä plagioituun BeRCe logoon ja Jarmo Kekäläisen kymmenen kuukauden aikana huolella valitsemat pelaajat sai hänet uhoamaan: "HIFK:n tavoite on voittaa Suomen mestaruus seuran satavuotiskauden kunniaksi 1998. Mikä kuitenkin yrittää aikaisemmin". Eric Muranosta tulee HIV:n ykkössentteri, Tom Bisset latoo 20-25 maalia ja ruotsalaiset ovat liigan ehdotonta eliittiä. Lisäksi Savosta napattiin vielä Olli Jokinen, joka tosin ei tulisi vielä tällä kaudella nousemaan ratkaisijan rooliin. Jarmo kekäläisen tärkein hankinta ei näkyisi kuitenkaan jäällä, vaan vaihtopenkin takana. Uusi päävalmentaja Mike Eaves piiskaa petolaumaan Pohjois-Amerikan energiaa.
Joukkueen pelitapaa kehitettiin yhä agressiivisemmaksi. Rymin�kiekkoa pelaavan HIV:n maalin edustalla eivät vastustajat huseeraa, ja laidat paukkuvat hyvään vanhanajantyyliin. Varsinkin rusettikiekkoa pelaava Jokerit tulisi helisemään paikallisottelujen fyysisissä väännöissä. Mutta unohdettiinko nykyajan ajaneen kultaisten vuosien ohi?
Miten kävikään? Kaikki Kekäläisen hankinnat ovat olleet floppeja lukuunottamatta Olli Jokista, jonka ei vielä tällä kaudella pitänyt nousta tähdeksi. Vielä kun Jere Karalahti kärysi huumeista, oli farssi valmis. Lehdistössä HIV:n johto on puhunut pehmoisia pitkin kautta. Ensin valmentaja Mika Leaves oli näkevinään joukkueessaan kaikki mestariryhmän ainekset, koska Calgarykin pärjäsi vuonna 1986, vaikka hävisi kymmenen vierasottelua peräkkäin. Logiikka kulkee ilmeisesti niin, että joukkueen kannattaa hävitä, koska tappiot poikivat mestaruuden. Tämän jälkeen urheilutoimenjohtaja Kekäläinen ilmoitti ettei valmentaja ole epäonnistunut, uudet pelaajat eivät vain ole onnistuneet; hän siis ilmoitti pelaajahankinnoista vastaavan epäonnistuneen täysin tehtävässään. Seuraavana päivänä toimitusjohtaja Frank Moberg arvosteli valmentajaa sekä vielä erityisesti ulkomaalaishankintoja. Seuraavassa lauseessa hän kuitenkin kertoi olevansa erittäin tyytyväinen Jarmo kekäläiseen, joka vastasi täysin valmentajan ja pelaajien hankkimisesta. Ilmeisesti johto takavarikoi Karalahden kamat ja vetelivät tötsyjä; muuta selitystä en ole vielä keksinyt heidän löysille puheilleen.
Entä ensikausi - mestaruuskausi 1998? Tästä kaudesta ei tule kuin muutama miljoona tappiota, joten huippupelaajia on edelleen helppo haalia isolla rahalla. Ruotsalaiset Bisset ovat lähdössä Brynäsiin, Jokinen ehkä NHL:ään, Lindfors ja Kortelainen mahdollisesti Keski-Eurooppaan. Joten kun kaikista onnettomista pelaajista on päästy eroon, on kekäläisen helppo rakentaa mestaruusryhmä hyvällä pelaajasilmällään. Ja mikä tärkeintä: profiilipelaaja Jarkko Ruudun kanssa onnistuttiin tekemään sopimus myös ensi kaudeksi!