SPH: Ketkä olivat idoleitasi nuorena jääkiekkoilijan alkuna?
Tero: Kari Laitinen, Arto Ruotanen, Jarmo Koskinen, Ossi Lairi
SPH: Miten olet kehittynyt noin suureksi ja monipuoliseksi kiekkoilijaksi?
Tero: No, muut kun lähti Matinkylän kallioille juomaan pilsua, niin mä istuin kotona ja lueskelin läksyjä. Enhän mä niistä mitään ymmärtänyt.
SPH: Oletko myöhemmin siirtynyt pilsneriporukoihin?
Tero: Joo, ei mulla enää jääkkään muuhun aikaa. Kun noi viiksetkin on alkanu ihan kivasti kasvaan. Alkais nyt vaan ne pleijarit, niitten jälkeen sitä pilsua vasta juodaankin.
SPH: Käytätkö mitään muita päihteitä?
Tero: No, mä en ole koskaan ollu niitä lukumiehiä, keskiarvo ei ensin riittänyt Matinkylän ammiksen autonrassarilinjalle, mutta onneksi siellä on se jääkiekkilinja. Siellä amiksessa kaikilla muillakin oli viikset, niinpä mä sitten piirsin ittellenikin omat. Sittemmin mulla on kasvanu ihan oikeetkin. Mä pidän niitäedelleen eräänlaisena statussymbolina. Ne kertoo siitä että mä oon elämässäni saavuttanut jotakin.
SPH: Mistä luulet johtuvan sen negatiivisen palautteen, jota joskus sat jopa omilta kannattajilta?
Tero: Ihmiset ovat liian vaativia. Jo nyt on monelta päässy unohtumaan, että olin Tukholmassa -95, pääsin telkkariinkin. Ei anneta tarpeeksi aikaa todistaa osaamistaan. Eihän siitä oo kun puoltoista vuotta kun mä siirryin Jokereihin. Antakaa mulle vielä kaks vuotta!
SPH: Onko sinkkuelämä niin raisua kun väitetään?
Tero: Heh heh, Joskus saatan käyttää samoja kalsongeja useita viikkojakin. Se on kivaa.
